This interview was published at Kaamos Magazine #1/2005.

For The Love Of The Game

Wrathagen mustan metallin hyökkäysvaunu on jyrännyt eteenpäin jo kohta kymmenen vuoden ajan. Uusi Black Light Zodiac levy esittää yhtyeen tiukemmalla tuotannolla ja livesoitossa hiotut kappaleet tähtäävät varmistamaan viimeinkin yhtyeelle levytyssopimuksen.

Vaikka ulos saatiin vasta toinen promolevy, on yhtye ehtinyt moneen mukaan parin viime vuoden aikana. Viime vuonna joukkio esiintyi ruotsalaisen Dismemberin lämppärinä. Tänä vuonna ei tahti ole tästä hiljentynyt vaan historian toinen keikka vedettiin Jalometalli festivaaleilla Oulussa. Oman osuutensa Wrathage jakoi legendaarisen norjalaisen black metal yhtye Immortalin tribuuttilevylle. Tämän lisäksi yhtyeeltä ilmestyi juuri sopivasti Jalometalliin uusi promolevy Black Zodiac Light, jonka vaatimattomana päämääränä on nostaa yhtye maailmankartalle. Kaamoksen toimittajan tenttiin saapuu yhtyeen sävellystyöstä vastaava kaksoisveljes parivaljakko Joonas ”Scythe” ja Juuso ”D.V. Grim” Juntunen.

Useampien puheluiden ja muuttuneiden aikataulujen jälkeen onnistumme lyömään viimein ajankohdan lukkoon. Muusikoksi opiskelevan D.V. Grimin edellisillan hääkeikka on venynyt pitkäksi ja selviäminen Ouluun saakka kestää odotettua pidempään. Samaa ongelmaa ei ole insinöörin uran valinneella Scythellä, joten ehdimme jo vaihtaa kuulumisia odotellessamme. D.V. Grim saakin heti saapuessaan osakseen leikkisää vittuilua veljeltään ilmestyessään paikalle lakerikengissä ja koreassa kauluspaidassa. Normaali asu black metallin sanomaa saarnaaville.

Pitkän linjan kulkijat

Wrathage yhtye on ollut olemassa jo vuodesta 1997 saakka. Tästä ei kuitenkaan täyttä varmuutta haastattelun aikana saada. Aikoinaan yhtye perustettiin kaveriporukassa näyttämään miten sitä metallia oikein soitetaan. Isompaakin ihmistä sieppasi, kun vastaan tuli suorastaan avuttomia bändejä, jotka kaappasivat levytyssopimuksen. Erityisesti kun tunsi, että itse osasi hoitaa homman paremmin.

-Tai sitä luuli aluksi, että pystyy tekemään paremmin. Soittotaito ei kuitenkaan riittänyt, D.V. Grim virnistää.

Yhtyeen nykyinen kokoonpano on ollut muuttumattomana vuodesta 2000 saakka. Alun perin jäsenet koottiin keikkailua varten. Nälkä kuitenkin kasvoi, ja kovan treenauksen jälkeen päätti yhtye myös tallentaa oman mustan sanomansa kaikkien kuultaville. Ensimmäinen virallinen julkaisu anNihil[N]ation ilmestyi vuonna 2004. Uudella Black Light Zodiac levyllä on konseptia viety yhä ammattimaisemmaksi.

-Tuotantopuoli on ihan erilainen. Lambsin Lindholm lähti sitä tekemään ja hakemaan ne jytät rumpusoundit. Eteenpäin mentiin myös siinä mielessä, että on vähemmän perinteisiä ja lisätty hyvinkin kokeellisia juttuja. Edellisestä oli jo jonkin verran kokemusta ja biisit olivat valmiimpia, Scythe toteaa.

-Vanhoilla levyillä olen tuonut biisit levyllä ja sitä ovat kaikki kuunnelleet. Sitten se on soitettu juuri samalla tavalla. Nyt niiden on annettu vähän elää, D.V. Grim kuvailee.

Yleensä D.V. Grim säveltää kappaleille pohjat koneelle ja sen jälkeen alkaa perkeleellinen viilaaminen. Vaikka yhtyeen kappaleiden pohjat yleensä lähtevätkin D.V. Grimin tai Scythen kynästä on tähänkin oma poikkeuksensa.

-Yksi biisi on tehty niin, että ei ole koskaan tehty koneelle pohjia. Glory Black on sosiaalitapaus, jossa kaikki on päässeet tekemään juttuja.

Uuden levyn neljää kappaletta korjailtiin ja paranneltiin neljä tai viisi kuukautta. Paatuneen perfektionistin tavoin D.V. Grim myöntääkin, että hän voisi väännellä nuppeja ja hioa kappaleita vaikka loputtomiin.

-Oululainen Bleak Crowd aloitti tekemään uusinta demoaan suunnilleen yhtä aikaa meidän kanssamme. He ehtivät saada jo useampia arvioita demostaan ennen kuin me edes pääsimme miksaamaan, Scythe virnistää.

-Taaskin vähän kynsin hampain pistettiin levy painoon. Se lähti jo aiemmalla masteroinnilla, kunnes huomattiin, että se on paska. Piti soittaa ja sanoa, että älkää vain alkako painamaan, D.V. Grim muistelee.

Uusi levy onkin saanut erinomaisen vastaanoton. Levyä ei ole vielä kuitenkaan käytetty mainoksena levy-yhtiöitä varten. Yksi levy-yhtiö ehti silti jo muiden edelle ja kyseli uutukaista kuunteluun ja arvioitavaksi. Levy-yhtiöille markkinointi on tarkoitus aloittaa toden teolla, kun on ehtinyt ilmestyä muutama arviokin. Toiveena olisi, että mukaan saataisiin myös median suitsutusta.

Perinteisen black metallin tienpää

Vaikka yhtye määrittelee itsensä black metalliksi ei kumpikaan haastatelluista lämpene ajatukselle puhtaasti black metal karsinaan tiputtamisesta. Kuvaavampana terminä voisi käyttää extreme metallia, jonka norjalaisista Emperor ja Zyklon bändeistä tunnettu Samoth aikanaan lanseerasi.

-Ehdottomasti ei aleta mitään skenen tai black metalin raja-aitoja noudattamaan. Lähtökohta on, että itse biisi sanelee mitä siihen tulee, D.V. Grim jatkaa.

Yhtyeen omat suosikitkaan eivät tipahtele perinteisen black metallin saralle. Vanhojen klassikoiden puoleen yhtye toki kumartaa, mutta kokee sen tien loppuun kävellyksi. Seinään törmäämisen välttämiseksi on pakko etsiä uusia juttuja.

-Keski-Euroopasta tulee yhä näitä levyjä, jossa on räjähteleviä ristejä väärinpäin. Kaverit kuvissa hirveinä vertasyöksevinä christcrushereina. Siinä ei ole mitään tyyliä, Scythe puntaroi.

-Sillä ei ole tarkoitusta, tiivistää D.V. Grim.

Alkuaikoina Wrathagellakin oli vielä mukana black metallille tyypilliset kasvomaskit. Perustamisvaiheessa olisi voinut vielä vannoa, että maskit pidetään, mutta tänä päivänä yhtyeen on mahdotonta nähdä itseään ne päällä keikoilla.

-En ole yhdelläkään keikalla ollut, jossa maskit päällä olisi homma toiminut, D.V. Grim pohtii.

-Kun keikalla soittaa ilman maskeja jo pelkillä kasvojenilmeillä pystyy tuomaan musiikin fiilikset paremmin esille., Scythe lisää.

Rima korkealla keikoilla ja studiossa

Wrathage ei ole vielä ehtinyt kovin paljon keikkoja heittää, mutta ovat heti päässeet kovaan seuraan. Ensimmäisen keikkansa yhtye saalisti legendaarisen Dismemberin lämmittelijänä Oulussa.

-Suosiolla hypättiin tuon nuokkarivaiheen yli, Scythe nauraa

Mihinkään kissanuhrajaisiin ei toisellakaan keikalla tarvinnut alentua vaan yhtye pauhasi kesällä Oulussa Jalometalli festivaaleilla. Päällimmäisenä jäi mieleen keikasta järkyttävä kuumuus.

-Meinasi oikeasti lähteä taju pari kertaa. Vesi loppui melkein heti ja yksi bisse oli, joka jäi roudausvaiheessa, mutta sinnekin lensi ampiainen. Lähellä oli etten heittänyt sitä huiviin, D.V. Grim muistelee.

Ensimmäisten yhtyeiden osa ei ikinä festareilla ole helppo. Yleisön puute ja äänenlaadun heittely vaivasi myös Jalometallissa alkuillan yhtyeitä. Tämä ei kuitenkaan Wrathagen menoa lavalla hillinnyt.

-Kohtuullisen helppoa siellä oli soittaa. Melkein kuin olisi treenikämpällä tahkonnut. Heilui, hyppi, pomppi ja örisi lavalla.

Cover- ja tribuuttilevyjen maine on aina ollut heikko. Yleensä levyille kootut bändit ovat olleet tuntemattomia kuuluisuuksia, joiden versiot klassikoiden asemaan nousseista ralleista ovat olleet enemmän kuin kyseenalaisia. Wrathage pyrki tekemään tähän kaavaan poikkeuksen loppuvuodesta ilmestyvälle norjalaisen Immortalin tribuuttilevylle. Uuden promon äänestysvaiheessa jäi vapaata studioaikaa, joten nauhalle tallennettiin versio Battles In The North levyn Through The Halls Of Eternity kappaleesta.

-Hirveällä kiirellähän se on tehty. Itse olen sen verran kunnianhimoinen sovittamisessa, että olisin halunnut tehdä siitä vähän poikkeavan version. Toisaalta Battles in the North levy on soitettu niin paskasti, että on hienoa, että on saatu versio, jossa menee tahdit oikein eikä rumpali soita ihan mitä sattuu, D.V. Grim kuvailee.

-Tietenkin Battles in the North –levyn yksi viehätys on siinä, että se on soitettu sinne pain. Siitä ei ihan saa kiinni sitä koukkua, että miten tuo nyt menikään, Scythe toteaa.

Wrathage onnistui kiireestä huolimatta tuomaan kappaleeseen omaakin näkökulmaansa. Versiossa kuullaan muun muassa syntikalla tehtyä urkua. Loppuun yhtye toi vauhtia death metal rymistelyllä. Vaikka Immortal rykäisyyn yhtye tyytyväinen onkin, ei kappaletta suunnitella keikalla soitettavaksi. Keikoille on kuitenkin jo suunnitteilla muita jäyniä covereiksi. Uusien yllätyscoverien lisäksi on työn alla myös uutta omaa materiaalia.

-Yksi hidas biisi ehkä tehdään livesettiin. Jalometallissa oli välillä niin tuskaa. Sillä saa niin eri fiiliksiä luotua. Uusiin biiseihin tulee myös tukanheilutus–riffejä. En tarkoita nyt, että pää nykii vitun lujaa, vaan sellaista isoa kaarta, D.V. Grim kertoo.

Yhtye on jo taivaltanut tietään eteenpäin kohta kymmenen vuoden ajan. Nyt uuden Black Light Zodiac promon ilmestyttyä on hyvä aika tiedustella miten veljekset näkevät yhtyeen tulevaisuuden.

-Kyllä mä veikkaan, että me päästään jossain vaiheessa vielä levyttämään, D.V. Grim pohtii.

-Sieltä tulee niin paljon kuraa, että pakko kai niiden on huomata, että seassa on se helmikin, Scythe pistää väliin.

-Mutta jos ei päästä levyttämään, niin so fucking what, D.V. Grim tokaisee.

Black metallin tulevaisuutena harvoin on miljoona myytyä levyä ja rikkauksia. Näitä tavoitellakseen toinen musiikkityyli voisi olla helpompi tie taivallettavaksi. Wrathagelle tärkeämpää onkin, että saa soittaa musiikkia, joka tuntuu oikealta. Menestykselle ei lyödä ovea nenän edestä kiinni, mutta se ei ole itse tarkoitus.

-Tätä tehdään nimenomaan for the love of the game, Scythe summaa.